Helmikurssin satoa

Tässä toinen tuotos taannoiselta helmityötunnilta. Ihan kivalta tämä näyttää, mutta on myös aika painava. Tuo metallinvärinen pyörylä on toiselta puolelta koristeltu hempeillä kukilla (tässä tapauksessa yäk). Kun valitsin sen työhöni, en huomannut kukkia, vaan nurjaa puolta vain ihastelin. Täytyy pitää korua päällä niin kuin se on tuossa kuvassa, niin eivät kukat näy.

Korun kaikki mustat helmet ovat lasia. Välihelminä on pieniä pyöreitä kuulia ja donitsin muotoisia metallihelmiä. Lukon vierestä löytyy putkihelmiä, joista voisi tehdä toisella kertaa tyylikästä ketjua.


Joskus olisi hauskaa opetella tekemään ihan oikeita helmitöitä. Sellaisia, missä ommellaan helmet kiinni eikä vain pujotella. Hiljattain löysin jättimarketista englanninkielisen helmilehden, jossa on hyviä ohjeita. Niillä pääsisi uudessa harrastuksessa ainankin alkuun. 

Uutta luettavaa

Blogeja lukiessani törmäsin itselleni uuteen suomalaiseen ompelulehteen Ottobreen. Se on verkkosivujensa mukaan Suomessa suunniteltu lehti.

Pienen googlailun jälkeen päätin tilata näytekappaleet. Lehdet saapuivat nopeasti muutama päivä tilauksen jälkeen. Tilasin yhden lastenvaatelehden ja yhden naistenvaatelehden. Lehden ulkoasu on mielestäni laadukas ja sisältö selkeää. Mallit ovat linjaltaan mukavan yksinkertaisia. Ne vaikuttavat myös toteuttamiskelpoisilta. Mielestäni lasten versio oli naisten lehteä laajempi. Naisten lehteen olisinkin kaivannut lisää malleja.

Katsotaan, milloin aikaa liikenee ompelemiseen. Tekisi mieli ommella itselle kesämekko. Myös eräille pienille ihmisille tekisi mieleni ommella. Kunhan pääseen ompelupuuhiin, täytyy sitten kertoa kokemuksia kaavoista ja ohjeista.

Sitten asiaosion jälkeen kesän ihanuutta. Sää on ollut aivan upea viimepäivinä. Radiossa sanottiin tänä aamuna, että ollaan päästy melkein hellelukemiin. Jos kahden viimepäivän sää ei ole ollut hellettä, niin mikä sitten on? On ollut niin kuuma, että skandinaavilla on kyllä ollut riski polttaa itsensä, vaikka en ole aurinkoa ottanutkaan. Hihaton paita ja farkkuhame ovat riittäneet vaatetukseksi.


Viikko sitten maanantaina oli myös helle. Silloin päätin hemmotella itseäni loikoilemalla pihalla. Kolistelin itselleni lasillisen kylmää kokista jäillä, etsin aurinkolasit talven jäljiltä ja menin terassille huoltamaan varpaat sandaalikuntoon. Varpaista tuli hienot, mutta ei ulkona voinut kauan olla kuumuuden vuoksi. Rentouttavaa ja ihanaa oli silti!

Viljelylava

Ihanaa, kun kevät on tullut! Tästä päivästä ja eilisestä voisi melkein sanoa, että kesä on tullut. Niin lämmintä ja aurinkoista täällä on ollut. Ihanaa!

Reilu kuukausi sitten sain puhelinsoiton tämän blogin kirjoittajalta. Hän vinkkasi, että paikallinen posti lopetetaan ja sen pihalla on jätelavalla viljelykehys. Silpaisin paikalle autolla ja vein kehyksen kotiin. Se on odottanut autotallissa lämpimämpiä säitä ja inspiraatiota.


Äitini tilasi pihalleen aimo kasan multaa, joten nyt oli erinomainen aika täyttää lava. Kävin lapioimassa multaa jätesäkkeihin ja kuljetin ne autolla kotiin. Aloitin projektin pesemällä kehyksen. Ajattelin myös petsata sen, mutta sitten tulin ajatelleeksi että en ehkä halua syödä salaatiksi muuntautunutta petsiä. Jätin tuon vaiheen siis väliin.

Sitten leikkasin palan puutarhakangasta laatikon pohjalle. Tämä oli tarpeellista, sillä lava on nurmikolla. En halua että voikukat alkavat kasvaa laatikkoon. Sitten  kasasin multaa laatikon pohjalle ja kastelin mullan. Viimeiseksi istutin siemenet: tilliä, salaattia ja meiramia. Toivottavasti ne kasvat hyvin!


Tein tätä projektia jääkiekon katsomisen lomassa. Suomi ja Venäjä ottivat mittaa toisistaan. Täytyy sanoa, että reilu kymmenen vuotta sitten en olisi voinut olla jääkiekosta vähemmän kiinnostunut. Miehen innostuksen kautta olen kuitenkin kasvanut katsomaan pelejä. Nykyisin minusta löytyy jo sen verran jääkiekkopenkkiurheilijaa, että saatan jopa huudahdella jännittävissä pelitilanteissa. Onkohan se sellainen piirre minussa, josta pidän?

Hempeät kesäkorut

Tiistaina olin jälleen helmityökurssilla. Kiireisen arjen vastapainona on ihanaa osallistua kurssille, jossa pääosassa ovat käsityöt. Silloin ei tarvitse ajatella arjen askareita. Voi vain tyhjentää mielensä ja keskittyä näpertämiseen. Se on terapeuttista. Pitäisi ehtiä tehdä tällaista useamminkin.


Nämä korut on koottu ohuista hopeanvärisistä putkista ja pikkuhelmistä, valkeista pyöreistä lasihelmistä ja tuollaisista jännistä helmen ala- ja yläpuolille pujotettavista kukkakoristeista. Korun sisällä on vaijeri.


Näistä tuli tällaiset hempeät kesäkorut. Nyt vain ihania kesäjuhlia odottamaan!

Mainoksesta sisustustauluksi

Helsingin sanomien välissä tuli jotakuinkin viikko sitten tällainen mainos. Hankin siihen kehykset ja ripustin keittiön seinälle. Kuva on aika hauska. Sitä on käytetty myös Vallilan kankaissa syksyllä 2011. Nyt tällainen taulu löytyy varmaankin varsin monesta Helsinkiläiskodista. 

On muuten vaikea ottaa kuva lasikehyksestä. Kuvassa meinaa näkyä kaikki kuvaajasta huoneen sisustukseen. Näissä kaikissa otoksissa näkyy huone enemmän tai vähemmän. En saanut aikaiseksi sellaista, jossa ei olisi heijastumia. Kaipa on olemassa jokin ammattilaiskuvaajien salaisuus, jolla heijastumilta vältytään, mutta minä en tiedä mikä se on.

Äitienpäivänä

Päivä on alkanut ihanasti lasten laittamalla äitienpäiväaamiaisella. Mieli on tosi iloinen! Meidän lapset ovat kyllä ihania!


Viimeaikoina blogirintamalla on osaltani ollut varsin hiljaista. Viimeisin käsityö on kyllä edennyt, mutta koska se on niin suuritöinen, on matkaa valmiiseen tuotokseen vielä paljon. Isoäidin ruutuja on virkkaamatta vielä ruutu jos toinenkin. Viltin tulee olla valmis kuukauden kuluttua, jolloin se matkustaa omistajansa luokse Itä-Suomeen. Sitä ennen kuvia siitä.

Viime aikoina aikaa on vienyt myös kirppispöytä. Ensin meni aikaa tavaraa etsiessä, sitten sitä pestessä ja siistiessä. Myös hinnoittelu vei yllättävän paljon aikaa. Lisäksi aikaa meni siihen, että pöytää piti työpäivien jälkeen käydä viikkailemassa. 


Minulla ei ole aiemmin ollut pöytää itsepalvelukirppiksellä. Tai kerran oli kaverin kanssa yhteinen, mutta minä en tehnyt asian eteen muuta kuin annoin tavaraa. Hän hoiti loput.


Minut yllätti kirpputorihinnoittelun alhainen taso. Vaikka pöydässäni oli hyväkuntoisia vaatteita, tuntui aluksi että olin hinnoitellut ne yläkanttiin. En ymmärrä, miksi hyväkuntoisesta ja nypyttömästä vaatteesta ei voisi pyytä esimerkiksi 4 e. Nyppyisestä sitten sen 50 senttiä. Eihän kipputoriostaja kuitenkaan ole mikään hyväntekijä joka vapauttaa myyjän tavaroistaan, vaan on hankkimassa tarvitsemiaan tavaroita. Huutonetissä tavaroista saa huomattavasti paremman hinnan, vaikka ei kohtuuttomuuksia pyytäisikään. No joo. Valittaminen sikseen. Hinnoittelin sitten loppuviikosta osan tavaroista uudelleen. Sain voittoakin pöytävuokran jälkeen, ja olin tyytyväinen.


Olisi hauskaa kuulla kommentteja tähän hinnoitteluasiaan niiltä lukijoilta, jotka harrastavat enemmänkin kirpputoreilla käymistä. 

Lähdin optimistisesti hakemaan myymättä jääneitä tavaroita bussilla. Olin kuitenkin näköjään vienyt tavaroita enemmän kuin muistin. Mietinkin sitten, miten saisin tavarat kuljetettua kotiin. Yritin soittaa kyytiä, mutta kukaan sukulainen ei vastannut puhelimeen. Ei auttanut muu, kuin raahata allaoleva kasa bussipysäkille ja toivoa, että bussikuski päästää minut tavaroineni kyytiin.


Ah, pidän niin Helsingin kaupungin julkisesta liikenteestä! Se toimii pääsääntöisesti erittäin hyvin (joo tiedän, joskus junat eivät kulje, mutta kulkevat nekin pääsääntöisesti tiheään ja ajallaan). Ensimmäisen bussin kuski päästi minut sisään lastenvaunuille tarkoitetusta ovesta ja ronttasin tavarat lastenvaunujen paikalle. Onneksi koko matkalla ei tullut kyytiin yhtään lasten vaunuja. Vaikka olisi siihen minun viereeni vielä yhdet kyllä ihan hyvin mahtuneet.


Että sellainen kirppiskokemus oli se!

Vappupäivä

Osuipas kertakaikkisen hieno sää vappupäivälle. Oli tosi mukavaa lähteä perinteiselle piknikille. Muutkin olivat lähteneet. Väkeä oli kaupungilla paljon. Viime vuonna oli viileähkö sää ja siksi ihmisiä vähemmän. Sitä edellisenä vuotena oli jäätävän kylmä. Nyt  nautimme täysin siemauksin lämpöisestä auringonpaisteesta. Edes pieni merituuli ei siinä lämmössä haitannut. Tunnelmaa loi teltoista (yläkuvassa) kuuluva musiikki ja ihmisten ilo sekä kimmeltävät laineet.

Aloitamme vappupäivän piknikvalmistelut aamulla. Perinteisesti piknikille on pakattu jokseenkin samat eväät joka vuosi. Joitakin pieniä muutoksia on ollut, mutta menun pohjan muodostavat aina itsetehdyt lihapullat ja paistetut nakit sekä salaatti. Lisäksi on simaa ja munkkeja. Perunasalaattiakin on aina ollut, paitsi tänä vuonna se jäi tekemättä, sillä osa porukasta halusi tehdä mustekalarenkaita ja uppopaistettuja banaaneja. Perunasalaatille ei jäänyt koriin tilaa. 

Vappuna on mukavaa istuskella kiireettömästi ja keskustella ystävien kanssa. Silloin ei ole mihinkään kiire. Tänäkin vuonna oli hyvää seuraa ja hauskoja juttuja. Pääsimme myös vertailemaan toistemme simoja.